Sitä yrittää olla itse viisas ja sitten huomaakin, että pikku mies on vedättänyt täysillä. Se on yhtäaikaa ulkoisesti hyvin rauhallinen ja samalla siinä asuukin "pikku piru", joka keksii kaikkea palvelijoidensa ja JJ:n päänmenoksi :D Dani pitää huolen, että jotakin mielenkiintoista tapahtuu joka päivä! JJ:stä on tullut itse rauhallisuus, onneksi niin. Kaksi hörhöä olisi jo liikaa minunkin huumorintajulle :D
Eilen pohdittiin koiran oppimista ja etenkin sitä, miten nopeasti se oppii sen, mitä ei pitäisi oppia. Otetaan tässä kohtaa esimerkiksi tilanne jossa yritän turvata itselleni yöunet. Kun Dania ei yöllä nukuta, niin kukaan muukaan ei talossa nuku. Monta yötä valvottuani, yöulkoiluja ja kikka kakkosia keksiessäni päätin, että Danin herättäessä yöllä laitan ne JJ:n kanssa nukkumaan portin taakse koirien huoneeseen. Sydämessäni tunsin piston huono koiranomistaja, sulkee koiran pois.... No, kylmän viileästi aloin laittamaan pojat portin taakse aina kun Dani herätti. JJ kömpi unisena perässä. Dani pissalle ja sitten molemmat koirienhuoneeseen nukkumaan. Annoin vielä herkkutikkuluut, että rauhoittuisivat luun syötyään nukkumaan. Ihanaa meillä oli hiljaista ja koirat nukkuivat! Joka yö kuitenkin herään kahden maissa, kun Dani tulee herättämään. Se tietää, että saa herkkuluun ja kun nousen se juoksee herkkukaapille, ottaa herkun ja kurvaa tyytyväisenä koirienhuoneeseen luuta syömään. Oppi meni siis perille erinomaisesti. JJ:n saapuu lopulta paikalle, ottaa oman luunsa ja menee Danin perässä. Tässä kohtaa voin hyvin miettiä miten se nyt meni noin omasta mielestä! Sitten kello puolviidestä lähtien voi miettiä miten ne sais taas hiljaiseksi, kun haluavat pois portin takaa. Herkkuluuta en kyllä anna! Kaikesta huolimatta parhaat pojat ikinä!
Aurinkoista kesää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti