Lauantai aamuna sitten jatkettiin shoppailua. Puolan hintataso on meihin verrattuna huomattavasti halvempi, alle puolet suomen hinnoista. Pieniä ostoksia tehtiinkin kotiin tuomisiksi.
Sitten alkoikin pennun odottelu. Dani saapui hotellille puoli neljä. Mikä ihana pikku mies!
Siinä sitten hoidettiin paperi asiat kuntoon ja kasvattaja kysyi halutaanko me, että he lähtevät meidän kanssa lentokentälle, koska kentällä voi tulla ongelmia heidän virkamiesten kanssa . Tottakai halusimme kaiken mahdollisen avun. Kasvattaja lähti syömään ystäviensä kanssa ja sovimme, että he tulevat takaisin puoleen kuuteen ja lähdemme sitten yhdessä kentälle. Näin tapahtui ja menimme kentälle. En saanut tsekattua itseäni koneeseen automaatista, koska minulle oli pentu mukana. Piti etsiä chek-in tiski ja kirjautua sitä kautta lennolle. Chek-in tiskillä oli nuori puolalaismies ja kun ilmoitin pennusta. Hän pyysi heti pennun EU-passin. Tarkasti, että minulla oli asianmukainen IATA-hyväksytty lentokassi, otti painon kassista sekä pennusta. Pennun painoa olin jännittänyt viikko tolkulla, että jää kassin kanssa alle 8kg. Kassi painoi 1,2kg ja Dani 6,2kg joten ei mitään ongelmaa! Sitten virkailija sanoi, että pentu on liian nuori lentämään. Hänen pitää varmistaa ylempää saako pentu lähteä matkaan. Hän soitti ensin yhdelle miehelle, joka sanoi, että saa lähteä matkaan, mutta pyysi vielä varmistamaan kolmannelta henkilöltä mikä hänen mielipiteensä asiaan on. Kolmas oli sitä mieltä, että voi lentää ja ei voi lentää, on liian nuori. Lopulta lupa lentoon kuitenkin saatiin ja päästiin kohti turvatarkastusta. Kylmähiki virtasi ja kädet tärisi. Mitä, jos ei olisikaan saatu pennulle lentolupaa!
Turvatarkastuksessa oli neljä isoa miestä ja kun sanoin, että minulla on pentu laukussa. Tuli lähes yhteen ääneen sanat: " Show it!" Kaivoin pikku Dania laukusta ja ajattelin, että mitähän tässä nyt tapahtuu. Kaikki neljä miestä alkoivat hymyillä ja silittää Dania :) Laukku ja muut kamat valaisunläpi ja minä kävelin turvaportin läpi pentu sylissä. Ja piippaa, mikä voi piitata, kun ei ole mitään...tai siis on, kun tajuaa mikä on....Rintsikan kaarituet....no, siitäkin sitten selvitään eteenpäin :)
Koneen lähtöön on aikaa parisen tuntia ja odotellaan portilla. Dani seuraa rohkeasti ihmisiä ja leikkii leluillaan, kunnes alkaa nukuttamaan. Siirrän sen lentokassiin nukkumaan, jossa se vetelee syviä unia vaikka kannan sen lentokoneeseen, ei herää lennon aikana, eikä laskeutuessakaan. Nukkuu vaan tyytyväisenä, tuhina vaan kuuluu :)
Minua jännittää valmiiksi jo Suomen tulli, vaikka olen jo etukäteen Evirasta varmistanut mitä pennulla pitää olla Suomeen tullessaan. Microsiru, EU-passi, vakuutus, että pentu ei ole ollut tekemisissä villieläinten kanssa sekä eläinlääkärin antama hiesmatolääkitys. Tiedän, että nämä on kunnossa, mutta silti tulee kauhunsekaiset tunteet.
Saavutaan Suomen tulliin, valitaan punainen linja, kuten meitä on neuvottu. Tullivirkailija tulee ja kysyy, että mitäs teillä? No, olis koiranpentu. Tullivirkailija sanoo, että koirien paperit hoidetaan toisessa paikassa ja että koira tulee myös sinne paikkaan. Ollaan ihan, että mitä...pentuhan on tässä kassissa. Tullivirkailija luuli, että pentu tulee ruumassa. No, kun selvisi, että pentu on kassissa ja tulee toisesta EU-maasta totesi virkailija, että EU-maiden välillä on vapaa liikkuminen, ja koirallahan on varmasti tarvittavat paperit, joten voitte mennä. Ei muuta kuin äkkiä pois! :)
Lento Puolasta Helsinkiin oli perillä klo 23 joten jäimme vielä yhdeksi yöksi hotelliin, ettei tarvinnut lähteä ajamaan väsyneenä kotiin. Hyvä, kun jaksoi lentokenttähotellille ajaa ;)
Sunnuntai aamuna sitten ajelimme kotiin ja Dani pääsi tutustumaan uusiin perheenjäseniinsä.
 |
| Parhaat kaverukset <3 |
 |
| DANI Dream Machine Kochanej Emilki |
 |
| Bomppis ja Dani :) |
Bono ei ole kovin innostunut Danista, mutta onneksi Dani ja JJ leikkii kahdestaan ja Bono saa olla pääsääntöisesti rauhassa. Ja tarvittaessa voi lähteä lepäämään mummolaan.
Tällaisiin tunnelmiin onkin hyvä päättää tältä erää!
Mukavia talvipäiviä kaikille lukijoille!
