Hyvää Uutta Vuotta 2015!

...hups, niin se vaan taas alkaa olla vuosi taputeltu ja uusi edessä. Mihinkä tuo aika kuluu niin vauhdilla? Mitä vanhemmaksi tulee sitä nopeammin aika rientää.

Maalle muutosta tulee kolme vuotta, alku innostuksen jälkeen on tullut sellainen "tasaantumisvaihe". Ja kyllä täytyy myöntää, että koen välillä kaipuuta kaupunkielämään....siihen, että saa olla tuntematon muiden tuntemattomien joukossa. Onneksi tuo tunne on ajoittainen ja ohimenevä. Onhan se niin, että joka paikassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Täällä varmasti parasta on luontoympärillä ja asumisen väljyys.

Elämä on töitä ja koiria. Eihän sitä muuta tarvitsekaan. Bonon terveyden kanssa oli syksyllä hyvin haastavaa ja monet itkut otettiin, mutta niin vaan selvittiin eteenpäin. Nyt Bono ja Bablo papparaiset liikkuvat oman energiansa ja terveytensä mukaan. Bono korvien kanssa taistelu jatkuu :( välillä oltiin jo voiton puolella, mutta nyt näyttää siltä, että korvahuuhteisiinkin muodostuu resistanssia ja bakteeri alkaa jyllätä korvissa. Virkeä papparainen se kuitenkin on, eikä sitä korvat tunnu vaivaavan. Puhdistan ne päivittäin, toivoin vain, että olisi päästy vaikka joka toinen päivä puhdistuksiin, mutta ei.

Pikku JJ tuli ilostuttamaan elämäämme ja pappakoirien elämää. Välillä ne on tosi innoissaan ja välillä hyvin väsyneitä pikku herran riehumisesta :) sitten pidetään vähän aikaa erillään ja rauhoitetaan tilannetta. Bablo, joka ei aluksi oikein pikku JJ:tä sulattanut on nyt JJ:n paras kaveri. Missä Bablo siellä JJ, missä JJ siellä Bablo tyyliin. Bablo jaksaa myös leikkiä pikkuisen kanssa pihalla. Ja mikä parasta Bablo toimii JJ:n pissattajana, eikä minun tarvitse joka kerta lähteä pihalle <3
Bono on vähän ottanut sellaisen vanha herra roolin, eikä osallistu tähän sähellykseen oikeastaan ollenkaan.

Olen myös pikku hiljaa leikin varjolla alkanut opettaa JJ:lle kuinka isona tulee toimia :) Ja hyvin tuo näyttää omaksuvan myös B&B:n opit :D  ...ja eiköhän me johonkin pentukurssillekin mennä, kun ikää on riittävästi, nyt vaan touhotetaan omissa pikku ympyröissä. Tosin ollaan me käyty jo kylän hulinaa pari kertaa stekkaamassa. Ensimmäisellä kerralla koko koiraporukan kanssa ja toisella kertaa JJ:n kanssa kahdestaan. Siitä se yhteiskuntakelpoisuus alkaa pikku hiljaa muodostua.

Mitä ensivuonna sitten. No niitä koirajuttuja...koulutusta, jokunen näyttely....sitten lisää liikuntaa ja ulkoilua JJ pitää niistä varmasti huolen :)

 Onnellista Uutta Vuotta 2015 kaikille blogin lukijoille!

Hyvää Joulun odotusta :)

Niin se vaan aika kului ja pikku JJ saatiin odottelun jälkeen kotiin. Ihana reipas pikkuinen <3
Bono ja Bablo otti uuden tulokkaan hyvin vastaan, vaikka Bablon pitikin pari päivää miettiä, että onkohan tämä pieni ollenkaan hyvä juttu. Onneksi Bablonkin ajatusmaailma muuttui :) Nyt se huolehtii, että pikku JJ pysyy lenkillä mukana ja muutenkin käy aina tarkastamassa missä JJ on <3
Bablo on sellainen huolehtija koira <3
Bonoa, ei suuremmin uusi tulokas kiinnosta...lähinnä väsyttää, tosin nyt Bonokin on aamulla reippaasti ulos lähdössä eikä tarvitse huokuttelemalla houkutella mukaan.

Pikku JJ:n kotiutuminen sujui hyvin. Ensimmäisenä yönä vähän itketti, kun ikävä sisaruksiin ja Anki emoon iski, mutta siitäkin selvittiin silittelyllä. Nyt nukuttaa hyvin omassa pedissä, minun vieressä makkarissa. Välillä herään siihen, että pikkuinen nenä nousee sängynreunaan katsomaan, että onhan se emäntä varmasti siinä nukkumassa. Onhan se ja uni voi jatkua!

Päivällä nukuttaa hyvin ja kun ei nukuta niin riehutaan. Paras riehumisen kohde on olohuoneen punaiset verkkoverhot. Niissä on hyvä pyöriä ja vetää suuntaan, jos toiseenkin. Koetella vähän isännän ja emännän hermoja....onneksi verhokangasta jäi palanen, joka sitten on toiseksi mieleinen riepu olkkarissa. Ei ihan joka pojalla omaa verhonpalaa olekaan :D ....sitten on mukava painikaveri apina, jonka mummo kaivoi vintin kätköistä ja toi JJ:n leikkikaveriksi. Bono ja Bablo ei jaksa näistä hössytyksistä innostua, vaan katselevat omasta pedistä ihmeissään, että mitä ihmettä tuo pikkuinen duunaa :D
Ja, kun oikein riiviömäisyys nousee pintaan, niin sitten pappakoirat menee portin taakse omaan rauhaansa. Eihän sitä ihan kaikkea tarvitse niidenkään kestää.

Poseerausta apinen kanssa :)

 Sitten on nälkä, tosi kova nälkä... Ruoan tuoksu pistää pään ihan sekaisin ja teettää loikkija joka suuntaan :)  ...ja kun syö ja nukkuu, niin kyllähän sitä kasvaa, kasvaa silmissä. Kohta meillä ei enää ole pikku JJ:tä vaan iso JJ :)

Nimi asia on herättänyt kysymyksiä...mikä ihmeen JJ, miten sitä luokse kutsutaan. Tilannehan on se, että meillä on iso B eli Bono Pomppis :) ...sittten on pikku B eli Bablo ja pikku JJ oli sitten jatkumoa tähän :) Virallinen nimi on Moonset Jesse James, mutta ei tullut Jesseä eikä Jamesta vaan JJ ja sillä mennään!

ei ole helppoa saada kolmesta koirasta edustavaa kuvaa, tässä yhdenlainen yritys siitä :)

Piparin tuoksuista Joulun odotusta kaikille!

 Toivotaan, että saadaan lunta ja vähän pakkasta niin tulee valoisampaa ja kuivempaa.