Mietin pihalle lyhtyjä laittaessani, että kellekä ne sieltä näkyy???
Aika vierii...maalla asuminen on alkanut muodostua jo normaaliksi elämäksi, jos nyt niin voi sanoa :) Olen oppinut, että kaupasta ei läheskään aina saa sitä mitä haluaa ja monessa asiassa on turvauduttava verkkokauppojen valikoimaan. Välillä se on raivostuttavaa, varsinkin, kun jotain pitäisi saada heti. Toinen vaihtoehto on tietysti lähteä kauppaan reilun 70km päähän, mutta sekään ei aina tunnu hyvältä ratkaisulta. Onneksi täällä on kuitenkin näitä hyviäkin puolia, joten ikävä kaupunkiin ei ole päässyt iskemään. Ihan parasta on n. 800 metrin työmatka, johon kuluu muutama minuutti entiseen lähes puoleentoista tuntiin suuntaansa verrattuna aikaa jää huisin paljon käytettäväksi normaaliin elämään eikä autossa istumiseen. On aikaa ja energiaa harrastaa ja puuhastella B&B:n kanssa.
Lokakuu tekee loppuaan ja ensilumikin saatiin maahan pari päivää sitten. Ensiviikolle on tosin luvannut jo lämpöasteita, joten valkoinen maa on vain hetken riemu. Lunta sais kyllä tulla niin pääsis lumikenkäilemään. Nyt ollaan tehty päivittäin kävelylenkkejä lähikallioilla ja nautittu kerrassaan loistavista ulkoilumaastoista.
 |
Pojat nauttii lumesta :) Se saa ne suorastaan sekaisin! Bablo syö sen minkä jaksaa tätä valkoista herkkua ja seurauksena jatkuva pissahätä :) Bono taas kelliin ja odottaa innolla, josko joku heittäis lumipalloja.
 |
| Heitä jo se pallo!!! |
Pojat asustaa vieläkin mummolassa viikot ja tulevat sitten viikonlopuksi kotiin yökylään. Outoa tämä koiraton elämä, mutta pojat on mummon seurana, kun pappa on työryhmän vetäjänä Oulussa marraskuun loppuun. Sitten me saadaan pojat kotiin kokoaikaisesti. Nyt siis asustelevat tuossa parisadan metrin päässä. Haen ne aina töiden jälkeen kotiin ja sitten palautus mummolle salkkareihin mennessä :) Pääasia kuitenkin, että B&B on itse olleet tyytyväisiä ja mikä parasta niillä on seuraa koko päivän ajan :)
Ihania syksypäivä kaikille!
